Myötätunto työyhteisön voimavarana

21 helmi

Milloin sinut on viimeksi kohdattu myötätuntoisesti työpaikalla, kun sitä todella
tarvitsit?

Osallistuimme hiljattain CoPassion-tutkimustiimin seminaariin myötätunnosta.
Inspiroiva seminaari kuvasi muun muassa, mitä myötätunto on ja millä tavoin
työyhteisöt voivat valjastaa sen voimavarakseen pyrkiessään kohti avointa ja
tehokasta työilmapiiriä.

Pitkän linjan myötätuntotutkija Monica Worline Stanfordin yliopistosta korosti, että
ihmisten työskennellessä yhdessä ’’ryhmään mahtuu aina kärsimystä’’. Tällä hän
tarkoitti, että kärsimys ja vaikeat kokemukset ovat inhimillisiä ja osa meidän kaikkien
päivittäistä elämää, vaikka tavoittelemmekin enimmäkseen hyvää oloa. Esimerkiksi
epävarmuuden tai häpeän tunteet saatetaan sivuuttaa työpaikalla kohteliaisuudesta
tai konfliktin pelossa, kun taas hyvän mielen ilmauksiin on helpompi yhtyä. Uusi
tutkimustieto painottaa, että erilaisten tunnetilojen rehellisestä ilmaisusta voidaan
tehdä työyhteisön vahvuus, joka lisää työn merkityksellisyyden kokemusta ja
tunnetason turvallisuutta sekä vähentää stressiä.

Myötätunto (eng. compassion) tarkoittaa toisen henkilön erilaisten tunteiden
havaitsemista ja niihin hyväksyvästi suhtautumista sekä halukkuutta toimia
myötätuntoisesti. Tätä voi olla esimerkiksi kollegan turhautumisen kuuleminen tai
innostuksen juhlistaminen hänen kanssaan. Filosofi Esa Saarinen kommentoi, että
suomen kielen sana ’’myötätunto’’ korostaa lisäksi toisen kanssa rinnakkain
kokemista. Myötätunto on halukkuutta olla linjassa toisen kokemien tunteiden
kanssa, mikä edistää tukevaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä. Myötätuntoinen työkaveri tai
esimies ei ota puolia riitatilanteessa vaan pyrkii tilanteen kokonaisvaltaiseen
arviointiin ja tasapuolisesti myötätuntoiseen suhtautumiseen. Myötätunnon ilmaisuun
ei tarvita dramaattisia eleitä, vaan kyse on pienistä arkisista kohtaamisista, jolloin
valitsemme olla läsnä ja kuulla toista. ‘’Small is all’’. Tutkimusten mukaan myötätunto
on myös tarttuvaa – nähdessämme myötätuntoista kohtelua, alamme toteuttaa sitä
todennäköisemmin myös itse.

Myötätunto antaa henkilökohtaisten kohtaamisten lisäksi virtaa myös tiimityöhön.
Professori Sally Maitlis Oxfordin yliopistosta on tutkinut sitkeiden ja pärjäävien tiimien
narratiiveja eli tapaa puhua asioista. Tällaisille tiimeille yhteistä on, että menneeseen,
nykyisyyteen ja tulevaisuuteen suhtaudutaan myötätuntoisesti. He kykenevät
nostamaan menneisyydestään vaikeuksien lomasta niin sanottuja tähtihetkiä eli
hetkiä, kun he ovat onnistuneet tai heillä on ollut mukavaa yhdessä. Tämä luo uskoa
tiimin kykyyn onnistua myös tulevaisuudessa. Ajankohtaisista ongelmista
puhuttaessa huomioidaan ongelmaan vaikuttaneet tilannetekijät sen sijaan, että
ongelmat otettaisiin faktoina tai niitä pidettäisiin tiimin pysyvinä piirteinä. Tämä lisää
tiimin kyvykkyyttä myös ratkoa ongelmia. Sitkeät ja menestyvät tiimit asettavat lisäksi
abstraktimpia tavoitteita, kuin ehkä saattaisi ajatella. Tavoitteet muotoillaan
ennemmin suunniksi kuin tarkoiksi aikaan ja paikkaan sidotuiksi maaleiksi. Tämä
tekee tulevasta tietysti epävarmempaa, mutta jättää myös tilaa luovuudelle ja
useammalle tavalle päästä tavoitteeseen tiimin kiinnostuksista ja resursseista
riippuen.

Myötätunto toteutuu työyhteisössä parhaiten, jos se rakennetaan osaksi työpaikan
arkea. CoPassion-tiimi suosittelee esimerkiksi kollektiivisempaa päätöksentekoa ja
ennakointia avun pyytämisessä ja tarjoamisessa. Tutustumalla myötätunnon
käsitteeseen ja sen tieteelliseen perustaan työyhteisössä voidaan edistää avointa ja
sallivaa ilmapiiriä sekä saada käytännön vinkkejä positiivisen ja empaattisen
kohtelun toteuttamisesta työpaikalla.


Myötätunnon käsitteellä on paljon yhteyksiä positiiviseen psykologiaan, jonka
yhteydessä herää usein kysymys: miten toimia aidosti, ilman, että välittäminen tuntuu
päälleliimatulta tai keinotekoiselta? Katso tämä tutkija Brene Brownin video ajatuksia
herättelemään ja kerro kommenttikenttään alle, mitä sinä ajattelet myötätuntoisesta
kohtaamisesta!

Tekstin takana

_DSC0063eta

Emilia Karjalainen
Psykologi
Kouluttajaverkosto Verson koordinaattori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *