Rajat on rakkautta ja rohkeutta

14 touko

Tiedätkö sen tunteen, kun et enää jaksaisi kuunnella muiden ihmisten asioita, mutta puristat vielä itsestäsi nyökytyksen ja empaattisen kommentin? Tai sen pettymyksen, mikä kouraisee kun pyydät toiselta läheisyyttä tai aikaa ja hän ei anna sitä sinulle?

Verson viikonloppukoulutuksessa pohdimme Linda Tavion opastuksella rajojen teemaa. Katsoimme teemaa erityisesti omien tarpeiden tunnistamisen näkökulmasta ja mietimme, miten omaa rajallisuutta voi viestiä muille ihmisille.

Omien rajojen tunnistaminen lähtee omien tarpeiden tiedostamisesta. Tämä on usein haastavaa, sillä tarpeet elävät ja muuttuvat jatkuvasti. Jo yhteen arkipäivään mahtuu monia työ- tai opiskelutehtäviä, kohtaamisia ihmisten kanssa ja paikasta toiseen siirtymistä. Meille nousee jatkuvasti fyysisiä tarpeita, kuten tarvetta levätä ja ravita itseämme. Samalla tavalla meissä herää myös henkisiä tarpeita: tarvetta tulla kuulluksi tai tarvetta saada omaa aikaa. Henkisistä tarpeista ei keskustella samalla tavalla kuin fyysisistä tarpeista, joten emme alun perinkään ole kasvaneet tai oppineet tunnistamaan niitä yhtä tarkasti. On omalla vastuullamme huomata, mitä missäkin hetkessä tarvitsemme.

Koska elämme aina suhteessa toisiin ihmisiin, olemme usein siinä tilanteessa, että tarpeet joutuvat ristiriitaan. Minä tarvitsen hiljaisuutta ja sinä tarvitset keskustelua. Tässä astuu kuvaan rajojen ilmaisu. Meidän on tärkeää pystyä sanomaan toisillemme, jos emme pysty, halua tai jaksa. Rajojen asettaminen on rakkautta toista kohtaan, sillä sen kautta ilmaisemme, että haluamme kohdata toisen aitona itsenämme. Rajojen asettaminen on myös rohkeutta, sillä sen kautta tunnustamme, mitä meissä oikeasti tapahtuu.

Tilanteessa, jossa ei enää jaksa kuunnella toisten ihmisten asioita, on sallittua poistua tai kertoa, että ei ole voimia kuunnella. Tämä ei tarkoita sitä, ettet koskaan enää jaksaisi kuunnella. Jos toinen ei pysty antamaan sinulle aikaansa pyynnöstäsi huolimatta, sinulla on oikeus olla pettynyt. Pettymyksen ilmaisu on osa turvallista ihmissuhdetta ja ei tarkoita, että olisit toiseen ihmisenä pettynyt.

Rajojen ilmaisusta voi tulla voimaantunut olo ja se saattaa viedä meitä kohti joskus niin pelottavaakin päämäärää: omaksi itseksi tulemista.

Tekstin takana

Emilia Karjalainen
Psykologi
Kouluttajaverkosto Verson koordinaattori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *